RAHIKKA. Olkaamme avosydämmisiä ja antakaamme kunnioitusta toistemme mielipiteille, niin pysyy sopusointu aina.
SELMA. Kunnioitusta! Aivan oikein! Mutta sinun täytyy sitten myöskin myöntää, että ainakin tahdot oppia Jumalaa tuntemaan.
(Joku katsoo ikkunasta.)
RAHIKKA. Niin, koeta minua opettaa!
XVII:s KOHTAUS.
R. SILAN. (Tulee vasemmalta.) Vai niin! Niinkö suuresti olen erehtynyt?
Ja minä kun luulin niin luotettavan, niin siveellisen tytön saaneeni.
RAHIKKA. Arvoisa rouva—!
R. SILAN. Vieläkö tässä puollusteleimaan rupeaisitte. Minä sanon sinut irti heti paikalla.
SELMA. Armahtakaa, hyvä kenraalska.
R. SILAN. Ei sanaakaan! Pois silmistäni!