MIINA. Talossani minä sallisin sellaista—En! Mennään.
(Katsoo kivijalan ikkunaan.)
Eivät näy olevan kotona kumpikaan.
LIISA. Arvaahan sen.—Sunnuntai-iltana!
(Menevät.)
VII:s KOHTAUS.
(Kalle ja Wille juoksevat vasemmalta, kummallakin kädessä
nahkavyö, jonka päähän on kivi köytetty.)
WILLE. Nyt emme pakene enää. Mene sinä pakoon jos tahdot. Minä jään vaikka yksin.
KALLE. En minä heitä pelkää, mutta—
WILLE. No mitä?