Sitoo pullon siitä riippuvista nauhoista vyötäsilleen esiliinansa alle ja asettaa sen suun esiliinassa olevan pienen reiän kohdalle.
Ole siinä, ystäväni, ja odota emäntäsi käskyjä. — — Voi sentään! Kuinka sukkela olet sinä, Lapsimuori! — Lapsimuori! Keksivät he nimen kanssa. Olisipa siinä viisailla tuumimista, eivätkä he sittenkään siitä selvää saisi. — Lapsimuori! On niin hyvä olla, kun saa työtä tehdä. Ja kokonaista kaksi virkaa sitten — — joll'ei kolmekin — — Ai, taitaapa se Ruhas-Pekan akka tulla tänään rahaa ottamaan.
Ottaa kaapista kirjan.
Niin näkyy — — Hyvä, etteivät tule kaikki yht'aikaa, — vaikka eipä se Lapsimuori hätään joutuisi, vaikka tulisivatkin — Se on tuottava, tuo afääri, kun vaan saisi enemmän niitä pentuja käsiinsä. — Pietariinko vienevät vai mereen? Toisivat hullut tänne vaan.
Pirullisesti.
Kyllä minä niistä huolen pitäisin. Tuo tyttö tuolla. Se se vasta kalu on. — Antaa kukkaronsa haltuuni, jossa on sata markkaa! Hiis vieköön! Antaisinkohan hänelle takaisin ne! Vaikkapa lie varastanut!
II:n KOHTAUS.
Edellinen, Ruhas-Pekan akka.
RUHAS-PEKAN AKKA.
Tulee.