Joku toinen olisi, voinut suuttua mokomasta kiusanteosta, mutta sitä ei hyväluontoinen Kalle tehnyt.
"No, braat [veikko] älähän tuossa!" virkkoi hän ystävällisesti. Sitä ei
Paavali kuitenkaan ollut kuulevinaankaan.
"No mutta braat, olehan nyt siivolla. Miksikä sinä kutkutat?" jatkoi yhä leivänpaistaja nauraen.
Nyt vilkasi hän kuitenkin kiukaan suulle ja huomasi, ken se siellä kutkutti.
Kohta oli hän jaloillaan.
Pikku ruhtinaasta oli tuo erinomaisen hupaista, ja hän nauraa kikatti kaikesta sydämmestään. Paavali taputti Kallea olkapäälle aikoen juuri sanoa jotakin, kun sisään astui pikku ruhtinaan opettaja.
Tämä viittasi ankarasti Aleksanterille, käskien tätä seuraamaan itseään.
"Hän on täällä minun kanssani!" virkkoi Paavali mahtavasti.
"Mutta minä vaadin häntä kohta seuraamaan itseäni", vastasi opettaja röyhkeästi.
"Kuinka rohkenette?" aikoi Paavali ärjäistä.