»Enkös minä sanonut!» huudahti Pietari ja riemuiten ajettiin neuvotulle puodille. Pietari ja Mari astuivat puotiin.
»Hyvä päivä!» lausui Pietari.
»Mitä asiata?» kysytään.
»Paljonko maksatte te elävästä pirusta?»
»Kyllä minä teille —» ärjäsi ryssä, tavottaen kohennuskoukkua nurkasta ja suin päin syöksyivät pirun kauppiaat ulos.
»Valehteli, vorniekan riivattu!» puhisi Pietari äkeissään.
»No, mitä nyt?»
»Eihän näissä puotiloissa niin kallista tavaraa osteta», sanoi hän nousten rattaille. »Nevskillä sellaisia kauppoja tehdään.»
Ohjasten perillä läimäytti hän väsynyttä hevoskonkariaan ja ponnistaen voimansa läksi tämä »neljäskyökkää» eteenpäin kompuroimaan.
Jo oli iltapuolta hyvä aika kulunut kun Nevskille saavuttiin. Kysyttiin keltä kutakin, mutta ei tiennyt kukaan, missä tsorttia oli myytävänä, vielä vähemmin missä niitä ostettiin.