Vouti. Teidän ylhäisyytenne! Asemanne on vaarallinen! Jos annatte heidän valheittensa vaikuttaa itseenne, niin joudutte hukkaan. Rangaiskaa, ja rangaiskaa verisesti, muuten ette voi hillitä tuota kapinoitsevaa roistokansaa. Minä rukoilen teitä ainakin tämän kerran kallistamaan korvanne neuvoilleni.
Kosmin. Olen jo liiaksi teikäläisille korvani kallistanut. Jos sitä en olisi tehnyt, en olisi turhaan rääkännyt rehellisiä ihmisiä.—Niin, turhaan, sillä vapautusmanifesti on tullut.—Laskekaa heidät irti! (Lukee).
»Armollinen manifesti.
Me Aleksanteri II, Jumalan armosta koko Wenäjän Keisari ja Itsevaltias y. m. y. m. teemme kaikille uskollisille alamaisillemme tiettäväksi: Jumalan sallimuksen ja perintöoikeuden pyhän lain kautta kutsuttuna esi-isiemme valtaistuimelle, olemme Me, tätä kutsumusta noudattaaksemme, sydämmessämme luvanneet Keisarilliseen suosioomme ja huolenpitoon sulkea kaikki Meidän uskolliset alamaisemme, olkoot he mitä säätyä eli luokkaa hyvänsä. Katsellessamme valtakunnan eri säätyjä ja luokkia, olemme tulleet siihen vakuutukseen, että Keisarikunnan laki, joka kyllä katsoo korkeampien ja keskisäätyjen parasta sekä pitää heidän velvollisuuksiaan, oikeuksiaan ja etujaan silmänsä alla, ei ole samalla tarkkuudella ottanut suojelukseensa maatiloihin sidottuja talonpoikia, jotka joko vanhempien lakien tai vanhan tavan jälkeen perinnön kautta tilanhaltioitten vallan alla ovat.
——————
Tämän havaittuansa, rupesivat jo meitä ennen olleet, muistossamme suuresti kunnioitettavat Keisarit parantamaan talonpoikain tilaa—— ——mutta niitä asetuksia vapaista maanviljelijöistä ja kontrahtikirjalla sidotuista talonpojista otettiin toki vaan pienemmissä osissa maata noudatettaviksi.——Niin on se vakuutus Meihin lujaksi tullut, että talonpoikain tilan totinen parannustoimi on meille Esi-isiltämme annettu ja pyhänä pidettävä perintö, toimi, jota tekemään Jumala on aikoja myöten meitä kutsunut … ja Jumalan apua rukoillen olemme päättänyt panna asian toimeen.—————Koska tunnemme, että vastuksia on monta tämän aiotun uuden järjestyksen tiellä, niin ennen kaikkea turvaudumme Wenäjän maata kaitsevaan Jumalaan.
Me luotamme myös uskollisen aatelistomme jalomielisiin uhrauksiin, hyvillä mielin ja ansion mukaan kiittäen tätä säätyä sekä meidän omasta että isänmaan puolesta, Meidän toimillemme tehdyn avun tähden. Wenäjä ei koskaan ole unohtava, että aatelisto ainoastaan ihmisarvon tunnosta ja rakkaudesta lähimmäistä kohtaan vapaalla tahdolla on luopunut niistä oikeuksista, joita nyt lakkautettava orjuus sille tarjosi, ja siten on laskenut perustuksen uudelle tulevaisuudelle talonpoikain hyödyksi—— ——
Ja vakavasti toivomme nyt, että vapautetut orjat, nähden mikä tulevaisuus heillä nyt on odotettavana, myös ymmärtävät oikein arvostella ja tunnustaa, mitä kaikkea aatelisto niitten hyväksi on uhrannut. Totta he ymmärtävät sen totuuden, että vakavammalle omistusoikeudelle perustettu tila, niin myös suurempi vapaus omaisuuden hallinnossa velvoittaa, paitsi mitä valtakunnalle ja itsellensä tulevat velkaa olemaan, myöskin näyttämään oikeiksi lain suojelemat aikeet, käyttämällä laillisesti ja järjellisesti äsken heille suotuja oikeuksia. Sillä joll'eivät ihmiset itse koeta turvata heille onneansa, niin ei paraskaan laki voi sitä tehdä… Ja nyt, sinä hurskas, uskollinen kansa, tee pyhä ristinmerkki otsallesi, yhdistä rukouksesi meidän rukoukseemme anoaksesi taivaasta Korkeimman siunausta ensimmäisen vapaan työsi ylitse; siinä on vakava perustus itsekunkin yksityiselle niin hyvin kuin koko kansan yhteiselle menestykselle————
ALEKSANDER».
Te olette vapaat!