Ei oo kultaa vielä mulla,
Eikä ole tarviskaan.
Ehkä joku mielis tulla,
Mutta min' en tahdo vaan.
Mitä tämä on? Niinhän täällä ollaan hiljaa kuin nauriita varkaissa. Kas Andreitakin! Istuu kuin kirkon penkissä. Kun Anni vaan on hänen vieressään, on hän ääneti kuin sika ruispellossa. Kukkokin kanan viereen tullessaan panee »kokoko» ja vetää siipeään maata pitkin, mutta sinä… Ahaa, sinä luulet varmaankin luhdissa olevasi ja pelkäät tulevan anoppisi heräävän.
Mari. Mitä sinä Andreita pilkkaat aina! Parempi on olla vaiti kuin puhua joutavia, niinkuin sinä. Andrei on kelpo poika.
Juhana. Tilkkanokka, jamakkanenä, killisilmä—enpä häntä haukukaan.
Andrei.
»Hauku, hauku hallikoira,
Et sie toki purra saa.»
Juhana.
Kuka tahtois puuta purra,
Sian selkää silitellä.
Andrei. Aina sinä olet ilveitä täynnä.
Liisa. Totta tosiaan! Joll'ei Juhanaa olisi joukossamme, ei meillä olisi puoleksikaan näin hauskaa. Hän se aina nauramaan saa.