"Ja kuka olisin?"
Sernine ojensi kätensä ja viittasi viereiseen huoneeseen.
"Te otatte tuon miehen sijan. Te olette se mies!"
Gérard värisi kammosta ja inhosta.
"Ei, ei! Hän on kuollut! Ja toisekseen… se on rikos! Ei; minä tahdon uuden elämän, minulle tehdyn, minulle ajatellun, tahdon tuntemattoman nimen…"
"Se mies, sanon!" huusi Sernine tarmokkaisuudessaan ja käskeväisyydessään vastustamattomana. "Teidän tulee olla se mies eikä kukaan muu! Se mies, koska hänen tulevaisuutensa, jonka hänkin hupsuna hurvitteli, on loistava, koska hänen nimensä on mainehikas ja koska hän luovuttaa teille kolminkertaisesti kunnioitettavana perintönä arvoa ja mahtia."
"Se on rikos!" voihki Baupré horjuen.
"Teidän tulee olla se mies!" puhui Sernine säkenöitsevän kiivaasti.
"Teidän tulee olla se mies! Muussa tapauksessa teistä tulee jälleen
Baupré; ja Baupréhen on minulla elämän ja kuoleman oikeus. Valitkaa!"
Hän sieppasi revolverinsa, viritti hanan ja tähtäsi nuorta miestä.
"Valitkaa!" kertasi hän.