Toinen heistä, Jacques, löydettiin veräjän läheltä, murtunut leuka verta vuotavana; toinen köhiskeli vähän etäämpänä, rinta lytistyneenä. "Mitä tapahtui?" kysyi Lenormand.
Jacques kertoi, että hänen veljensä ja hän olivat tölmänneet johonkuhun, joka oli iskenyt heidät kykenemättömiksi ennen kuin heillä oli ollut aikaa puolustautua.
"Oliko hän yksinään?"
"Ei; meidät sivuuttaessaan oli hänellä mukanaan, toveri, lyhempi kuin hän itse."
"Tunsitteko miestä, joka löi teitä?"
"Hartiain leveydestä päättäen ajattelin, että hän saattoi olla se
Palace-hotellin englantilainen, joka katosi sieltä tietämättömiin."
"Majuri?"
"Niin; majuri Parbury."
Hetken mietittyään sanoi Lenormand:
"Tässä ei ole mitään epäilyksen varaa. Niitä oli Kesselbachin jutussa kaksi — tikarimies, joka teki murhat, ja hänen apulaisensa majuri."