"Luullakseni."
"Entäs te?"
"Kyllä; minä tiedän sen."
"No, sanokaa meille."
Hän epäröitsi, mutta epäsi sitte kiivaasti:
"En voi! Ei, en voi."
"Mutta miks'ette?"
"Minulla ei ole siihen oikeutta. Koko salaisuus kohdistuu siihen. Ilmaistessani salaisuuden Rudolfille piti hän sitä niin tähdellisenä, että antoi minulle ison summan rahaa vaitioloni ostamiseksi, ja hän lupasi minulle todellisen omaisuuden sinä päivänä, jona hänen onnistuisi ensinnäkin löytää Pierre Leduc ja toisekseen käyttää salaisuutta hyödykseen." Hän hymyili katkerasti. "Se iso rahasumma on jo menetetty. Minä tulin katsomaan kuinka pitkällä on omaisuuteni saanti."
"Hra Kesselbach on kuollut", virkkoi etsivän osaston päällikkö.
Steinweg ponnahti taaksepäin.