Hän astui sisälle ovesta, kintereillään Gourel, jonka hän käski jättää ensimäisen oven auki, ja käveli toiselle ovelle, itsekseen päättäen olla menemättä pitemmälle. Mutta tämä toinen ovi oli teljetty.
"Ovi on salvassa", hän sanoi. "Me lähdemme melua tekemättä takaisin. Muistaen tunnelin aseman voimme määritellä mistä päin meidän on ulkona haettava toista päätä."
He peräytyivät siis ensimäiselle ovelle, mutta Gourel, joka käveli etumaisena, huudahti kummastuneena:
"Hei, se on kiinni…"
"Kuinka niin? Kun käskin teitä jättämään sen auki!"
"Minä jätin sen auki, hra päällikkö, mutta ovi lienee omasta painostaan sulkeutunut."
"Mahdotonta! Me olisimme kuulleet tärähdyksen."
"Silloin…"
"Silloin…" Hän astui ovelle. "Katsotaanpa… Avain kääntyy. Mutta toisella puolella tuntuu olevan salpa."
"Kuka on sen voinut vetää eteen?"