"Noilla ehdoilla?" huudahti vieras hiukan ähmissään.
Lupin hymyili taas:
"Ei noilla ehdoilla sentään… minä en tavottele rahaa. Minä tahdon muuta, mikä on minulle enemmän arvoinen kuin mikään miljoonien määrä."
"Mikä se on?"
"Vapauteni."
"Mitä! Vapautenne… Se on teidän maanne asia… Minulla ei siinä kohden ole mitään valtaa."
Lupin astahti hänen luokseen ja sanoi vielä enemmän alentaen ääntänsä:
"Teillä on kaikki valta, Sire… Minun vapauteni ei ole niin poikkeuksellinen tapaus, että teiltä luultenkaan evättäisiin."
"Minun siis pitäisi pyytää sitä?"
"Niin."