Ja kun Lupin ei vastannut, sanoi hän hiukan epäröiden:
"Enemmän? Kaksisataatuhatta? Hyvä on! Minä suostun."
Lupin hymyili ja vastasi matalalla äänellä:
"Se on sievä erä. Mutta eikö ole todenmukaista, että joku hallitsija, esim. Englannin kuningas, antaisi vaikkapa miljoonan? Kaikessa vilpittömyydessä puhuen…?"
"Sen uskon."
"Ja että nuo kirjeet ovat hinnaltaan määräämättömät keisarille, että ne ovat kahden miljoonan frangin arvoiset ihan yhtä helposti kuin kahdensadantuhannen… kolmen miljoonan yhtä helposti kuin kahden?"
"Paljon mahdollista."
"Ja keisari antaisi nuo kolme miljoonaa frangia, jos tulisi tarvis?"
"Niin."
"Sitten ei ole vaikea päästä sopimukseen."