"Niin", vahvisti lääkäri.
"Onko… mies tavotettu?"
"Ei."
Hän näytti mietiskelevän ja nytkäytteli moneen kertaan päätään ajattelevalla ilmeellä; mutta pian he huomasivat hänen nukkuvan.
Keisari astui Waldemarin luo:
"Määrätkää automobilinne tuotavaksi ulkopuolelle."
"Hoo?… Mutta, Sire…?"
"No, mitä? Minä alan ajatella, että hän puijaa meitä ja että tämä kaikki on pelkkää näyttelemistä, ajan voittamiseksi."
"Kenties… kylläkin…" sanoi Waldemar yhtyen.
"Automobilinne, Waldemar!"