"Nimeni?"
"Niin."
"Arsène Lupin."
Hän kampitti poliisitarkastajain päällikön vikkelästi nurin, juoksi
Rue de Rivolille, hyppäsi ohi ajavaan vuokra-automobiliin ja kiiti
Porte des Ternesiin.
Route de la Révolte oli lähellä. Hän meni n:oon 5.
* * * * *
Kaikesta kylmäverisyydestään ja hillitsemiskyvystään huolimatta oli
Arsène Lupinin mahdoton pidätellä kiihtymystään. Löytäisikö hän
Dolores Kesselbachin? Oliko Louis de Malreich vienyt hänet joko omaan
asuntoonsa tahi Välikauppiaan katokseen?
Lupin oli Välikauppiaalta ottanut katoksen avaimen, joten hänen oli helppo porttikelloa soitettuaan ja eri pihattojen yli astuttuaan avata ovi ja mennä romuvajaan.
Hän käänsi sähkölyhtynsä palamaan ja tähysteli ympärilleen. Hieman oikealla oli se avoin tila, missä hän oli nähnyt pahantekijät viimeiseen puheluunsa kokoontuneina. Välikauppiaan mainitsemalla sohvalla hän näki mustan olennon. Dolores makasi vaippoihin kiedottuna ja kapuloittuna.
Lupin auttoi hänet jalkeille.