"Kuten ajattelinkin", jupisi hän. "Joku tuli tänne tänä yönä, minun vaaniessani ikkunan alla. Ja jos hän tuli, niin tiedänpä missä tarkotuksessa… Olin todella oikeassa: asema kärjistyy… Ensi kerralla minut säästettiin. Nyt saan olla varma tikarin pistosta."
Varovaisuuden vuoksi hän otti vaipan, valitsi yksinäisen paikan puistosta ja vietti yönsä taivas-alla.
Octave palasi kello kymmenen aamulla:
"Kaikki on valmista, isäntä. Sähkösanoma tulee."
"Hyvä. Ja onko Louis de Malreich vielä vankilassa?"
"On. Doudeville astui hänen koppinsa ohi Santéssa eilen illalla, vartijan tullessa ulos. He puhelivat keskenään. Malreich kuuluu olevan ihan entisellään: vaiti kuin hauta. Hän odottaa."
"Mitä odottaa?"
"Viimeistä hetkeänsä tietysti. Sanotaan mestauksen tapahtuvan ylihuomenna."
"Vai niin, vai niin", vastasi Lupin. "On kerrassaan selvä seikka siis, ettei hän ole päässyt pakoon."
Hän ei enää ollenkaan käsittänyt kohtaamaansa arvotusta ja herkesi yrittämästäkin sitä käsittää, niin selvästi tunsi hän, että koko totuus pian paljastuisi hänelle. Hänen tarvitsi vain valmistaa suunnitelmansa, jotta vihollinen joutuisi ansaan.