Auguste intti:
"No, en mitään. En ymmärrä tätä. Minulla oli maalaisystävä käymässä luonani. Me läksimme kävelylle."
"Ystävänne nimi oli Marco. Ja te läksitte kävelylle Crédit Lyonnaisin holveihin…"
"Minäkö? Mitä ihmeitä! Marco? En tunne ketään sen nimistä."
"Entäs näitä? Tunnetteko näitä?" huudahti etsivän osaston päällikkö, työntäen parin kultapuitteisia silmälaseja hänen nenänsä alle.
"En; totisesti en. Minä en käytä silmälaseja."
"Käytättepä kyllä. Te käytätte niitä silloin kun pistäydytte Crédit Lyonnaisiin ja esiinnytte hra Kesselbachina. Nämä ovat kotoisin teidän huoneestanne, huoneesta jonka te olette hra Jérômen nimellä vuokrannut Rue du Coliséen n:o 5:stä."
"Minun huoneestani? Minun huoneestani? Minä nukun täällä virastossa."
"Mutta te vaihdatte vaatetustanne siellä, näytelläksenne osianne
Lupinin joukkueessa."
Toinen pyyhkäisi kädellään otsaansa, jolle oli kihoillut hikihelmiä.
Hän oli käynyt kalvakaksi. Hän sopersi: