Muuta ei portinvartijatar ollut kuullut. Mutta eikö tämä ollut kylliksi aiheuttamaan levottomuutta?
Don Luis tapasi Weberin.
"Tulkaa mukaan! Minä tiesin sen: mies pystyy mihin hyvänsä. Hän on tiikeri! Hän aikoo tappaa tytön!"
Hän riensi ulos, veti Weberin mukanansa niiden poliisiautojen luo, jotka odottivat vähän matkan päässä. Sillä aikaa vastusti Mazeroux:
"Olisi parasta tutkia talo, saada joku johtolanka…"
"Oh", huudahti don Luis lisäten vauhtia, "talo johtolankoineen seisoo kyllä paikoillaan! Mutta hän saa etumatkan, se roisto… ja hänellä on mukanaan Florence… hän aikoo tappaa tämän! Siinä on ansa, olen varma siitä!"
Hän veti molempia miehiä vastustamattomalla tarmolla mukanaan.
He lähestyivät autoja. Niin pian kuin hän sai ne näkyviinsä, huudahti hän:
"Tehkää selväksi! Minä ajan itse."
Hän tahtoi ottaa ohjaajan paikan. Mutta Weber teki vastaväitteitä, työnsi hänet autoon ja sanoi: