"Olkaa varuillanne, herra Weber!"
"Miksi?"
"En tiedä", sanoi don Luis, joka ei todellakaan olisi voinut selittää minkä tähden Florencen käyttäytyminen teki hänet levottomaksi. "En tiedä. Mutta minä varoitan teitä."
Weber kohautti olkapäitään ja lähti priorittaren seuraamana. Eteisessä otti hän mukaansa kaksi salapoliisia. Florence kulki edellä. Hän meni pitkin portaita ja pitkän käytävän läpi ja kääntyi eräässä kulmassa kapeaan käytävään, jonka päässä oli ovi.
Se oli hänen huoneensa. Ovi avautui ulospäin. Florencen vetäessä sitä otti hän askeleen takaisinpäin, jolloin Weber oli pakotettu tekemään samoin. Tyttö käytti tilaisuutta, syöksyi sisään ja sulki oven aivan salapoliisipäällikön nenän edessä.
Tämä teki vihaisen eleen.
"Se letukka. Hän aikoo polttaa paperit —!"
Sitten kääntyi Weber priorittaren puoleen:
"Onko tähän huoneeseen muuta ovea?"
"Ei."