"Minkä vuoksi ei?"
"Koska hän on jo palannut. Lähetti näki hänen kääntyvän takaisin."
"Lähetti uneksi. Jos ei teillä ole muuta todistetta kuin sen miehen sanat…"
"Minulla on toinen todiste, herra prefekti, jonka päällikkö Vérot itse on läsnäolostaan jättänyt näillä harvoilla kirjaimilla, jotka ovat melkein mahdottomat lukea ja jotka hän tuhersi tähän muistiinpanokirjaan, mutta joita ei teidän sihteerinne nähnyt hänen kirjoittavan, ja jotka minä juuri nyt huomasin. Katsokaa niitä. Eivätkö ne ole todistus, ratkaiseva todistus siitä, että hän palasi takaisin."
Prefekti ei peittänyt huolestumistaan. Kaikki toisetkin näyttivät levottomilta. Sihteerin palaaminen vain lisäsi heidän pelkoaan: ei kukaan ollut nähnyt tarkastaja Vérot'a.
"Herra prefekti", sanoi don Luis, "pyydän vakavasti teitä kutsumaan tänne lähetin."
Ja heti lähetin tultua kysyi hän antamatta herra Desmalionsille aikaa sanoa mitään:
"Oletteko varma, että tarkastaja Vérot palasi tähän huoneeseen vielä uudelleen?"
"Aivan varma."
"Ja hän ei tullut ulos?"