Beautrelet vaikeni ymmällä.
"No? Mikä nyt?" kysyi Massiban.
"Siinä ei ole mitään ajatusta."
"Eipä tosiaankaan", myönsi Massiban. "Ensimmäinen on siten laadittu kostaakseni kuninkaalle... Mitä tämä merkitsee?"
"Tuhat tulimmaista!" sadatti Beautrelet.
"Mitä nyt?"
"Revitty! Kaksi lehteä! Seuraavat lehdet!... Katsokaa jälkiä!"
Hän vapisi pettymyksensä raivosta. Massiban kumartui katsomaan:
"Totta tosiaan... näkee kahden lehden jätteitä, pieniä paperitukkoja. Ne on nähtävästi reväisty ihan äskettäin. Niitä ei ole leikattu, vaan selvästi revitty... katsokaa, kaikki loppulehdet ovat rypistyneet."
"Mutta kuka, kuka on sen tehnyt?" valitteli Isidore käsiänsä väännellen. "Palvelija? Rikostoveri?"