LAPSI. Ei, mutta hän ei kuule mitään… Rukoilitpa kuinka paljon tahansa, kun ei ole sinun vuorosi, käännyttää hän takaisin kaikki, jotka tahtoisivat lähteä…
TILTIL. Onko heistä hauska lähteä?
LAPSI. Ei kukaan tahtoisi jäädä, mutta kun tulee lähtö, on ikävä…
Nyt!… Nyt!… Nyt hän avaa!…
Suuret opaali-ovet kääntyvät hitaasti saranoillaan. Niinkuin kaukaisena soittona kuuluu tänne melu Maasta. Punaisenvihreä valo tunkee saliin. Kynnykselle ilmestyy Aika; hän on hyvin vanha, pitkäpartainen mies, hänellä on viikate ja tuntilasi; hänen ilmestyessään kynnykselle tulevat samalla näkyviin valkoisten ja kullattujen purjeiden liepeet ja pursi, joka on kiinnitetty eräänlaiseen Aamuruskon rusohuuruista tehtyyn siltaan.
AIKA kynnyksellä. Ovatko ne valmiit, joiden hetki on lyönyt?…
SINISET LAPSET rientävät joukosta esiin joka taholta. Olemme!…
Olemme!… Olemme!…
AIKA ärtyisellä äänellä lapsille, jotka kulkevat hänen ohitsensa mennäkseen ulos. Yksi kerrallaan!… Nyt niitä taas tarjoutuu yli määrän!… Aina sama juttu!… Vaan ette minua petä!… (Sysäten pois erään lapsen.) Ei nyt vielä ole sinun vuorosi!… Mene takaisin sisään ja tule huomenna!… Sinä siinä, takaisin vain, sinun vuorosi tulee vasta kymmenen vuoden päästä… Vieläkö kolmastoistakin paimen? Kaksitoistakin riittää; eihän nyt enää eletä Theokritoksen ja Virgilion aikoja… Yhäkö vain lääkäreitä? Niitä on Maassa jo liiaksikin; ihan vaivaksi asti!… Missä ovat insinöörit?… Maailmassa tarvittaisiin rehellistä miestä… kun löytyisi yksi ainoakaan, ihmeenä esitettäväksi… Missä olet, rehellinen mies?… Sinäkö?… (Lapsi tekee myöntävän liikkeen.) Oletpa sinä surkean näköinen… et elä kauan… Hoi te siellä, ei ole kiirettä mitään… Missä ovat viemiset?… Vai ei mitään, kädet tyhjää täynnä… Niinpä jäädään tälle puolelle… Mene valmistamaan jotakin, tuo vaikka joku suuri rikos, tai joku tauti, minulle on yhdentekevä, kunhan tuot jotakin… (Osoittaen erästä pienokaista, jota toiset työntävät eteenpäin ja joka vastustelee kaikin voimin.) No, mikä sinua vaivaa? Tiedäthän, että hetkesi on tullut… Siellä tarvitaan sankaria taistelemaan vääryyttä vastaan; sinä olet se sankari; sinun on lähteminen…
SINISET LAPSET. Hän ei tahdo, Herra…
AIKA. Mitä?… Eikö tahdo?… Missä sinä luulet olevasi, senkin sekasikiö?… Ei tässä ole aikaa riitoihin…
PIENOKAINEN jota sysitään. Ei, ei!… Minä en tahdo… Minusta on hauskempi olla syntymättä!… Minusta on hauskempi jäädä tänne!…