TILTIL kuuntelee. Se on yhä isä… Nyt hän nousee ylös. Minä kuulen hänen kävelevän…
HALTIJATAR. Menkäämme ikkunasta. Te tulette kaikki minun luokseni, ja
minä annan sopivat vaatteet eläimille ja ilmiöille… (Leivälle) Sinä,
Leipä, ota tuo häkki Sinisen Linnun varalta. Pidä siitä tarkka vaari…
Pian, pian, elkäämme hukatko hetkeäkään…
Ikkuna pitenee yhtäkkiä oveksi. Kaikki astuvat ulos, jonka jälkeen
ikkuna muuttuu entiselleen ja sulkeutuu äänettömästi. Huoneessa
pimenee ja pienet vuoteet joutuvat hämärän peittoon. Oikeaa ovea
raotetaan ja rakoon ilmaantuu isä ja äiti Tilin pää.
ISÄ TIL. Ei se ollut mitään… Sehän on vain sirkka, joka sirittää…
ÄITI TIL Näetkö sinä ne?…
ISÄ TIL. Näen… Ne nukkuvat rauhallisesti…
ÄITI TIL. Kuuluu, kuinka ne hengittävät…
Ovi sulkeutuu.
Esirippu.