KOIRA. Viimein hän päätti valita jalokiviä välkkyvän turkkilaisen kauhtanan, käyräsapelin ja turbaanin…
KISSA. Tuossa hän tulee… Hän on pukeutunut Siniparran kaikkein komeimpaan kauhtanaan…
Leipä tulee puettuna, niinkuin yllä on kuvattu. Silkkikauhtana on tuiki tiukalla hänen mahdottoman suuren vatsansa päällä. Hän pitää toisella kädellään kahvasta käyräsapelia, joka on pistetty vyön alle; toisessa kädessään hänellä on Sinistä Lintua varten aiottu häkki.
LEIPÄ keinutellen ruumistaan itserakkaasti. Sanokaahan. Mitä?… Miltäs minä teistä nyt näytän?…
KOIRA harppaillen Leivän ympärillä. Ai, kuinka sinä olet hieno! Ai, kuinka sinä olet hassu! Ai, kuinka hieno! ai, kuinka hieno…
KISSA Leivälle. Ovatko lapset jo puetut?…
LEIPÄ. Ovat, herra Tiltilillä on Peukaloisen punainen takki, valkoiset sukat ja siniset polvihousut; neiti Mitilillä on Punahilkan hame ja Tuhkimon tohvelit… Mutta vaikeinta oli saada Valolle sopivat vaatteet…
KISSA. Miksi?
LEIPÄ. Haltijattaren mielestä hän on niin kaunis, ettei hän olisi tarvinnut vaatteita lainkaan… Siihen minä panin ankaran vastalauseeni meidän kaikkien ikuisten ja arvossa pidettävien elementtien kunnian ja arvon nimessä, ja kun ei lopulta auttanut muu, ilmoitin minä, että minä siinä tapauksessa kieltäyn näyttäytymästä hänen seurassaan…
TULI. Sille olisi pitänyt ostaa lampun varjostin suojaksi…