KISSA. Kunpa ei olisikaan muusta kysymys… Ei nyt ole aikaa semmoiseen. Meidän salaisuutemme on vaarassa… Nyt kohta kaikki menee menojaan!… Pääsin hetkeksi pujahtamaan tänne teitä varottamaan; mutta minä pelkään pahoin, ettei se enää ole autettavissa…
YÖ. Miksei?… Mitä on sitten tapahtunut?
KISSA. Olenhan jo puhunut teille pikku Tiltilistä, puunhakkaajan pojasta, ja siitä ihmeellisestä Timantista… No niin, hän tulee tänne vaatimaan teiltä Sinistä Lintua…
YÖ. Vaadittu ei ole vielä saatu.
KISSA. Mutta hän saa sen, jollei ihmettä tapahdu… Näin ovat asiat: Valo, joka häntä johtaa ja joka pettää meidät kaikki, sillä hän on asettunut kokonaan Ihmisen puolelle, Valo on juuri saanut tietää, että Sininen Lintu, se oikea ja ainoa, joka voi elää päivän valossa, piilee täällä unien sinisten lintujen joukossa, jotka elävät kuun säteistä ja kuolevat kohta, kun näkevät auringon… Hän tietää, että hänet on kielletty astumasta teidän linnanne kynnyksen yli; mutta hän lähettää tänne lapset; ja koska te ette voi estää Ihmistä avaamasta salaisuuksienne ovia, en tiedä, kuinka tämä kaikki tulee päättymään… Jos kävisi niin onnettomasti, että he saisivat käsiinsä oikean Sinisen Linnun, ei meillä olisi muuta neuvoa kuin hävitä…
YÖ. Herra armahtakoon meitä, millaiset ovatkaan nämä nykyiset ajat!… Minulle ei suoda hetkenkään lepoa… En ole enää moneen vuoteen ymmärtänyt, mitä Ihminen oikein tahtoo… Mihin hän pyrkii?… Pitääkö hänen päästä kaiken perille? Kolmannen osan salaisuudestani hän jo tietää. Kaikki Kauhuni on vallannut pelko eivätkä ne enää uskalla liikahtaakaan. Aaveeni ovat pakosalla, suurin osa Taudeistani sairastaa…
KISSA. Minä tiedän, äiti Yö, minä tiedän, että ajat ovat kovat, ja me olemme melkein yksin jälellä taistelemassa Ihmistä vastaan… Kuulen heidän tulevan… On olemassa vain yksi keino… Kun he ovat lapsia, on heidät pelotettava niin, etteivät uskalla pitää kiinni vaatimuksestaan eivätkä avata suurta peräovea, jonka takana Kuun linnut ovat… Toisten luolien salaisuudet riittävät johtamaan heidän huomionsa toisaalle tai saattamaan heidät kauhun valtaan…
YÖ kuulostaa ulkoa kuuluvia ääniä. Mitä se on? Onko heitä useampia?
KISSA. Ei se ole mitään vaarallista, ne ovat meidän ystävämme Leipä ja Sokeri; Vesi voi pahoin ja Tuli ei voinut tulla, koska hän on Valon sukulainen… Kaikki muut ovat meidän puolellamme paitsi Koira, mutta häntä ei saa koskaan heistä haihdutetuksi…
Oikealta, etualalta tulevat arastellen Tiltil, Mitil,
Leipä, Sokeri ja Koira.