Mutta ennenkuin työhön ryhdyttiin, pidettiin sopivana varustautua nälkäpäiviä vastaan savustamalla kummankin ibexin liha. Kuollut karhukotka päätettiin syödä tuoreena.
Niin se sitten syötiin, joten Jupiterin lintu tuotti heille päivällisen, kun taas Junon lintu oli ollut aamiaisruokana.
37. luku.
PÖLKKY JALASSA.
Niin pian kuin he olivat ripustaneet ibexien lihat savustusrihmoille ja pingoittaneet molemmat nahat kuivumaan, kohdistivat he kaiken huomionsa köyden tekemiseen, jonka oli määrä vetää heidät ylös vankilasta. Onneksi heillä oli kyllin suuri varasto hamppua, jota saattoi heti ruveta punomaan. Sen oli Ossaru säästänyt niiltä ajoilta, jolloin hän oli tehnyt kalaverkkonsa. Kun sitä oli säilytetty pienessä kuivassa kallioluolassa, oli se vielä erinomaisessa kunnossa. Sitäpaitsi heillä oli ennestään hyvin pitkä köysi, mutta valitettavasti ei kuitenkaan kyllin pitkä heidän tarkoitukseensa. Se oli sama, jota he olivat käyttäneet kyhätessään puusiltaa kuilun poikki ja jonka he sitten olivat irroittaneet taljoista ja tuoneet talteen majaan. Tämä köysi oli juuri sopivan paksuinen heidän tarkoitukseensa, sillä vähänkin hoikempi olisi tuskin riittänyt kantamaan miehen painoa. Katsoen siihen hirveään vaaraan, johon he joutuisivat riippuessaan siinä sellaisen kallion syrjää vastaan, oli välttämätöntä olla varma edes köyden kestämisestä. He olisivat voineet punoa hyvin paksun ja vahvan, niin ettei olisi ollut pelkoa sen katkeamisesta. Mutta silloin esiintyi toiselta puolen se vaikeus, että kotkan siivet mahdollisesti eivät kannattaisi. Jos köysi olisi liian raskas linnun kannettavaksi kallion reunan yli, silloin olisi kaikki heidän vaivansa turha.
"Miksi emme hankkisi varmuutta siitä asiasta, ennenkuin teemme köyden?" ehdotti Karl.
"Mutta kuinka voimme kokeilla?" oli Kasparin vastaus.
"Luullakseni voimme järjestää sen asian", sanoi kasvintutkija, ilmeisesti pohtien jotakin vaikeata arviolaskua.
"Minä puolestani en keksi siihen mitään keinoa", lausui Kaspar katsahtaen kysyvästi veljeensä.
"Minä luullakseni keksin", sanoi Karl. "Mikä estää meitä ottamasta selville köyden painoa, ennenkuin teemme sen, ja sitä seikkaa, voiko lintu kantaa niin paljon?"