— Bill vangitsi sen tuolla rotkossa. Se loppuu hiukan kauvempana isoihin kallioihin. Sen me tiesimme, sillä emme ole täällä ensi kertaa, ja Bill seurasi hevosen jälkiä sekä löysi sen eräältä kallion kielekkeeltä, jolle se oli kiivennyt, kiertääkseen virtaa; siitä hän sen lassolla vangitsi ja toi mukanansa tänne. Siinä on nyt koko juttu.

— Ja tuo hevonen, lisäsi Garey nousten, — se on teidän, herra kapteeni. Jos te ette olisi ahdistanut sitä aukeamaan, en olisi voinut sitä niin helposti vangitakaan. Se on teidän omanne, jos tahdotte ottaa sen.

— Kiitoksia, kiitoksia, ei ainoastansa lahjasta, vaan hengestänikin! Avuttanne en ikänä olisi hengissä päässyt tältä paikalta. Kiitoksia, vanhat toverini, kiitoksia!

Vielä kysyttyäni sain tietää noiden molempain pyydystäjäin olevan matkalla sotatantereelle. Raakuus, jota he olivat saaneet kokea erään meksikolaisen rajavartiajoukon puolelta, oli tehnyt heistä Meksikon leppymättömiä vihollisia, ja Rube selitti, ettei hän tyytyisi ennen, kuin olisi "nutistanut parikymmentä noita keltanahkaisia ilkiöitä". Sodan syttyminen oli antanut näille tuon toivotun tilaisuuden, ja he tulivat nyt kaukaiselta aavikolta ottamaan osaa sotaretkeen.

— Aikomuksenne on siis liittyä sotajoukkoon? kysyin minä.

— Minulla siihen kyllä olisi halua, vastasi Bill, — mutta Rube ei tahdo kuulla siitä puhuttavankaan.

— E… en! lausui tämä pontevasti; — ei laisinkaan siihen suuntaan. Aion tapella ominpäin. Näettekö kapteeni, olen koko ikäni ollut vapaa mies, enkä osaa sotamiehen temppuja. Voisin erehtyä tahi tulla tyytymättömäksi johonkin määräykseen, ja sentähden tahdon mieluummin tapella omalla tavallani. Ei — jatkoi hän, — minä en sido itseäni mihinkään. Voisinhan kyllästyä, jolloin karkaisin tipotieheni.

— Mutta, väitin minä, — sotapalvelukseen sitoutumalla saisitte palkan ja ruo'an…

— Lempo huolikoon palkasta tahi ruo'asta! huudahti tue vanha turkiseläinten pyydystäjä, lyöden pyssynperän kiivaasti maahan. — Lempo huolikoon palkasta ja ruo'asta! Kapteeni, minä tappelen ominpäin!

Tämän lausui hän niin voimallisella ja päättävällä tavalla, etten enää tyrkytellyt hänelle neuvojani.