Kuinka Don Quijote vielä neuvoi Sancho Panzaa.
Kukapa olisi voinut kuunnella Don Quijoten esittämää puhetta pitämättä häntä erittäin älykkäänä ja vielä enemmän oikeamielisenä henkilönä? Mutta, kuten tätä suurta historiaa esitettäessä on moneen kertaan huomautettu, hänen hulluutensa ilmeni ainoastaan silloin, kun kosketettiin hänen ritariseikkojansa; kaikissa muissa puheissaan hän osoitti selvää ja hämmentymätöntä ymmärrystä, niin että hänen tekonsa alinomaa kumosivat hänen ajatuksiansa ja hänen ajatuksensa hänen tekojansa. Sancholle vielä antamissaan neuvoissa hän osoitti olevansa erittäin leikkisä ja ilmaisi huomattavassa määrässä sekä älyänsä että hulluuttansa. Sancho kuunteli häntä sangen tarkkaavaisesti ja yritti painaa mieleensä hänen neuvojansa, ikäänkuin olisi tosiaan tahtonut ne mielessään säilyttää niiden avulla onnellisesti synnyttääkseen hallituksensa, jota hänen mielensä nyt oli raskaana. Don Quijote siis jatkoi sanoen:
— Mitä tulee oman henkilösi ja huoneesi hallitsemiseen, Sancho, velvoitan sinua ensinnäkin olemaan siivollinen ja leikkaamaan kyntesi ja varoitan sinua niitä kasvattamasta, kuten tekevät muutamat, tietämättömyydessään luulotellen, että pitkät kynnet käsiä koristavat, ikäänkuin sellainen liikakasvu ja lisä, jonka he jättävät lyhentämättä, olisi ihmisen kynsi, vaikka se pikemmin on sisiliskoja pyydystävän tornihaukan kynsi, sanalla sanoen: törkeä ja ruma siivottomuus.
Älä käy, Sancho, huolimattomasti puettuna äläkä reuhota vyötönnä; huolimaton vaatetus näet ilmaisee velttoa mieltä, jollei sellainen epäjärjestys ja huolimattomuus johdu ovelasta teeskentelystä, kuten Julius Caesarista arveltiin.
Tutki varovasti, kuinka paljon sinulla voi olla tuloja virastasi, ja jos tulosi sallivat, että annat palvelijoillesi liverit, niin anna mieluummin säädylliset ja kestävät kuin koreat ja upeat ja jaa ne palvelijaisi ja köyhien kesken; minä tarkoitan: jos voit antaa sellaisen puvun kuudelle palvelijallesi, niin anna se kolmelle ja lahjoita toiset kolme köyhille; siten saat palvelijoita sekä taivasta että maata varten. Tätä uutta palvelijain pukemistapaa eivät turhamaiset ymmärrä.
Älä syö kynsilaukkaa ja sipulia, jotta ihmiset eivät hajustasi huomaa moukkamaisuuttasi.
Kävele hitaasti, puhu rauhallisesti, mutta ei niin, että näyttää siltä kuin kuuntelisit omaa puhettasi; sillä kaikki teeskentely on pahasta.
Syö vähän päivälliseksi ja vielä vähemmän illalliseksi, sillä koko ruumiin terveys taotaan vatsan työpajassa.
Juo kohtuullisesti ja muista, ettei henkilö, joka nauttii liian paljon viiniä, kykene säilyttämään salaisuutta eikä pitämään sanaansa.
Varo, Sancho, pureksimasta ruokaa molemmilla leukapielilläsi ja erukteeraamasta kenenkään läsnäollessa.