"Saanko kaataa sinulle vielä? Ota leipääkin!"
"Kyllä nämä ovatkin hyviä! Saanko tuon vielä tuosta?"
"Ota veikkonen! Näissä ei suinkaan ole säästämistä. Tuossa on
Kertullekin."
Anna kaatoi kahvia ja puheli:
"Kyllä se on totta, että Yrjö on paljon poissa kotoa. Oikeinpa
mielii käydä päivä pitkäksi toisinaan. Mutta hän on hyvä sen sijaan.
Katsopas, mitä hän on hankkinut viimesillä ylityörahoilla! —
Tällaisen päällystakin!"
"Katsopas sitä Yrjöä!"
"Oikeastaan vähän liiankin ylellinen, mutta…"
"Ei ollenkaan! Joutaapa tuo olla joskus työmiehen rouvallakin kunnon vaate yllä. Kylläpä se pukeekin sinua!"
"Minun taasen teki niin mieleni tällaista kukkamaljakkoa, enkä voinut pidättää itseäni. Otin muka Yrjön syntymäpäiväksi, joka on huomenna. Oli se vähän kalliin puoleinen, kuusi ja puoli markkaa, mutta ajattelin, ettei noita monta meillä ole eikä taida heti taasen tulla ostetuksikaan."
"Onko Yrjön syntymäpäivä? Älähän vielä, minä ostan tähän kukat, niin tulee meiltä kummaltakin."