"Maannutko se on Jannekin koko ajan?"
"Maannut on, nukkunut."
"Mikä hänenkin elämästään tullee. Kyenneekö itseään elättämään koko elämänsä ikänä."
"Herra tietää, mutta hänen aikeitansa meidän on mahdoton arvata."
"Muka tarvitsee näitä torpan tiluksia", puheli Jaakko kappaleen ajan kuluttua kuin itsekseen. "Eikö hänellä nyt ole maata kuokkia ja kyntää muuallakin, ettei juuri toisen torppaan tarvitsisi käydä käsiksi."
"Herranen aika, mitä sinä puhut?" sanoi Anna-Kaisa hätääntyneenä ja keskeytti perunain kuppiin ammentamisen. "Meidänkö torppaan?"
"Meidänpä, meidän."
"Tämäkö uusi isäntä?"
"Tämä juuri."
"Sen takiako hän sinut oli kutsuttanut luoksensa?"