FANNY. Mitä hän sanoi? Voi, mitä hän sanoi?
PENTTINEN. Meni vähän plantiksi, eikä osannut sanoa juuri sitä eikä tätä.
FANNY. En minä ilkiä näyttääntyä hänelle enää milloinkaan maailmassa.
Enkä minä ilkiä tulla sisään tänä iltana, en vaikka!
ROUVA PENTTINEN. Et ilkiä tulla sisään? Se nyt vielä puuttuisi. Koetapas vaan jäädä pois—
FANNY. Lupaakos pappa, ettei edes enää puhu semmoisia?
ROUVA PENTTINEN. Eikö sitä nyt saa vähän leikkiä laskea, eikö jo vaan?
FANNY. Ei semmoista leikkiä—ei millään tavalla semmoista leikkiä. Hyvä pappa, minä olen ihan onneton—
PENTTINEN. Elä höpise. Minä sinulle koetan miestä hankkia ja sinä—
FANNY. En huoli miehestä. En mene naimisiin milloinkaan.
PENTTINEN. Menet kyllä Ruuperin kanssa.