ANNA LIISA (viskaa hänet menemään). Peto! Luulitko sillä tavalla minut valtaavasi? Mene! Suoriu tiehesi heti! Minä vihaan ja inhoon sinua.
MIKKO. Hiljaa, hiljaa! Kyllä minä sinut vielä lannistan. Ei tämä leikki tähän lopu. Koska et hyvällä taivu, niin koetellaanpa toista keinoa.
ANNA LIISA. Koettele! Minä en sinua pelkää. Sinä et mahda minulle mitään.
MIKKO. Enkö minä mahda? Ajattelepas tarkemmin. Enkö minä mahda?
ANNA LIISA. Et. Sinä et mahda minulle mitään.
MIKKO. Entäs se lapsenmurha?
ANNA LIISA. Sillä minua nyt tahdot säikyttää, samoin kuin äitisikin. Turha vaiva! Se ei vaikuta mitään. Sinä et sitä ilmoita, tiedänhän minä, koska itse olet siihen osallinen.
MIKKO. Minäkö osallinen? Lapsenmurhaan?
ANNA LIISA. Ellet suorastaan siihen, niin—
MIKKO. Mutta siitähän juuri on kysymys. Ei lapsen synnyttämisestä kuritushuonetta anneta, tunnet kait sinä lakia sen verran?