»Mutta tykkääkö neiti onkimisesta?»
»Kuinka? Onkimisesta?»
»Niin. Tykkääkö neiti onkimisesta?»
»Kyllä. Jotenkin paljon. Taikka oikeammin järvellä olemisesta. En tiedä mitään hauskempaa.»
Hän aikoi jatkaa; mutta pysähtyi, kun huomasi, ettei kavaljeeri ollenkaan seurannut. Nähtävästi hän harkitsi uutta kysymystä. Hanna odotti, mitä tuleman piti. Eikä aikaakaan, niin kuului:
»Tykkääkö neiti ajelemisesta?»
»Tykkään.»
»Uuden vuoden päivänä aiotaan pitää rekiretket.»
»Niin olen kuullut.»
»Semmoiset olisivat hauskat ylipään. Tahtovat vaan tulla niin hiton kalliiksi.»