»Nuoria herroja! Ajatteles, nuoria herroja!»
»Niin, nuoria herroja, kolme kappaletta. Woldemar, Tirri ja Alfred.»
»Hs, hiljaa, Betty, etteivät kuule. He nukkuvat tuolla aitassa.»
»Hyvänen aika!» Ei Hanna osannut mitään muuta.
Hiipien menivät tytöt aitan ohitse ja pujahtivat kamariinsa. Vasta siellä pääsi puhe oikein irroilleen.
»Hanna kulta, sano, mitä me nyt teemme?» tutkisteli Olga.
»Kunko olemme ilman förkeliä.»
»Niin, herran tähden, kolme nuorta tyttöä.»
»Eikös Olga ole ihan hassu?» kysyi Betty. »Juuri kuin tuosta maailma nurin kääntyisi. Minusta vaan on hauskaa, että tulivat.»
»Kyllä minustakin, mutta—»