Alma seisoi yhä selin ja hypisteli kasveja. Ei vastannut mitään.
John katsoi erästä kirjaa pöydällä.
»Nymark on käynyt täällä?»
»Pistäytyi äsken pikipäin.»
John nousi ja hyräili jotain laulua. Alma kääntyi, ikäänkuin aikoisi hän vielä puhua, mutta se kuitenkin jäi sikseen. John meni kamariinsa.
Illalla tuli Alma sinne käsitöineen. John kirjoitti; Alma vaikeni, mutta katsoi tavan takaa käsityöstään äkkiä ylös ja kuunteli.
»Itkeekö Helmi, vai—?» kysyi John hymyillen.
»Ei, ilman minä—. Siellä soittaa joku», lisäsi hän samassa ja heitti työnsä syrjään.
»Ettei vaan tulisi vieraita. Sattuisi juuri pahaan aikaan.»
Alma meni avaamaan ja palasi hetken päästä takaisin Nymarkin seurassa.
John rypisti hiukkasen otsaansa.