Heiskanen tyhjensi piippunsa ja pisti sen takaisin taskuunsa.
»Eikös me jo lähdetä?» hän kysyi vaimoltaan.
»Niin, hyvä isä tokkiinsa, kun ihan olen unhottanut keittoni, jonka jätin tulelle.»
»Mitäs meillä syödään?» kysyi Holpainen vieraiden mentyä.
»Ei ole leivän muruakaan kotona. Hellun lähetin ulos äsken pussineen; odotetaan, ei suinkaan hän ihan tyhjänä palaa.»
Holpainen kynsäisi päätään ja heittäytyi seljälleen vaatekasalle.
»Et sinä edes kysy, mihinkä sänky on joutunut.»
»Minä sen jo kuulin isännältä.»
»Kun tuo sitten odottaisi tämän kuun hyyryä, ettei pellolle ajaisi.
Hiljaa, Ville, Anni nukkuu.»
»Antaa, äiti, leipää.»