Mutta Annipa arvon hoksasi huutaa heitä pois.
—Mitä te viivyttelette? Siellä jo rinkitanssi on käymässä, laulu kuuluu.
Ja sillä kertaa tytöt hävisivät.
Selma päätti olla Annille hyvä.
—Tässä on kaunis näköala, sanoi lehtori. Emmekä pysähdy lepäämään? Vai tekeekö mielenne sinne tanssimaan?
—Ei toki, ei ollenkaan. Ei minua tanssi ylipäätään huvita.
—Sitten olette vallan erilainen muista.
He istahtivat nurmikkoiselle maalle. Selman sininen hame leveni somille poimuille ja helman alta tuli kengän nenä hiukan näkyviin. Kyllä Anni saattoi olla oikeassa siinä, että tämä sininen oli kaikkein sievin hänen leningeistään.
—Mitä se oli kun te kerroitte tovereillenne tullessa, minäkin haluaisin kuulla. Varmaan jotakin hauskaa, koska se heitä niin kiinnosti.
—Se oli vaan omasta päästä, kuinka minä ilkiäisin sitä lehtorille kertoa.