—Mitäs nyt tehdään? Tätä on mahdoton viedä pöytään. Miina keksi neuvon.
—Kieheutetaan maitoa. Minä juoksen leipurista pullia.
Hän kaasi sopan pois, pesi kastrullin ja pisti maidon tulelle. Selma seisoi vieressä ja katseli. Oli nolo, hävetti kovasti. Mutta hän koetti sitä peittää.
Kertoi sitten pöydässä Aarnoldille, kuinka sopan oli käynyt. Teeskenteli leikillisyyttä ja pakotti huulensa hymyyn.
Mutta Aarnold kuunteli totisena. Katsoi alas lautaseensa eikä virkkanut mitään. Selmalta hymyileminen loppui. Hän kiusaantui sanomattomasti. Olisiko pitänyt olla kertomatta—?
—Siinä tärventyivät sitten kaikki aineet?
—Niin meniväthän ne.
—Hm…
—Ei siinä sentään tullut kuin noin markan vahinko.
—Asiaa se on sekin.