—Ettekö tiedä?
—Tiedän vainenkin. Hän—ei, en minä ilkiä sanoa.
—Sanokaa pois. Eihän teidän tarvitse minua ujostella.
—Hän väittää ihan ensi hetkestä kiintyneensä minuun.
—Sen kyllä uskon, vastasi Martha katsellen hänen lapsellisen viattomia kasvojaan ja siroa vartaloaan.
Martha oli lopettanut mittailemisen, hän levitti kankaan pöydälle ja alkoi sitä leikellä. Aili pääsi vapaaksi, hän istui kiikkutuoliin ja pani sen iloiseen liikkeeseen.
—Jos tietäisitte, Martha, kuinka hauskaa on olla kihloissa.
—Kuka teidän sulhasenne oikeastaan on?
—Koettakaa arvata. Ei se toki olekaan vaikeata, kun kerran tiedätte, että hänen nimensä on Ossi ja että hän on solakkavartaloinen, kaunis mies.
—Niitä on niin paljon solakkavartaloisia. Ja mistäpä minä heidän ristimänimiään olisin tuntemaan oppinut.