—Niinhän se Antti lukee kuin paras pappi vaan, sanoi Anna, joka käväsi kammarissa ja sivumennen pysähtyi kuuntelemaan hänkin. Pianpa se oppikin.
Antti ei tauonnut, korotti vaan ääntään ja jatkoi, mutta Eevi myhähti ja nyökkäsi päätään Annalle myönnytykseksi.
—Täälläpä ahkeria ollaan, kuului miehen ääni ovelta.
Elias sinne oli ilmestynyt, ja Eevi näki heti ensi silmäyksellä, että hänellä oli jotain tärkeätä puhuttavaa.
—Niinhän täällä, vastasi Eevi. Tulkaa istumaan, Elias. Herkiä nyt,
Antti, vähäksi aikaa.
—Hyvinpä sinä jo osaatkin, alkoi Elias. Taitaa tulla sinusta lukumies?
—Tohtori minusta tulee, päätti Antti.
—Ohoh, ohoh, ihmetteli Eevi. Ei vähä mitään. Paljon täytyy lukea ennenkuin tohtoriksi pääsee.
—Minäpä luenkin paljon, selitti Antti.
Elias rykäsi.