Aivan oikein, miehensä häntä siellä huuteli.
—Mikä on?
—Tulepas auttamaan vähän. En saa kiinni tätä kaulahuiviani.
—Eikö sinulla vielä ole päälläsikään? Koita nyt, pappa kulta, joutua, vieraat saattavat olla täällä tuossa paikassa.
—Olenhan minä tässä jo melkein valmis. Kai me sitten saamme hyvän illallisen, kuule?
—Se on tietty. Porsas-daubia, kinkkua, omelettia, linnunpaistia ja mitä kaikkia se Mari Soininen siellä laittaneekaan.
—Onko hän hyvin tottunut ruokia laittamaan tuo Mari?
—Kysy sitä! Joka kuvernöörissäkin aina on ruuan laittajana silloin kuin siellä suuria kestiä pidetään.
—Soo, soo, kyllä hän sitten mahtaa osata.
—Illallisen jälkeen tarjotaan kahvia ja likööriä. Niinkö sitä ruukataan?