ELLI. Päästä irti!
EERO. Arvaa ensin.
ELLI. Etkö luule minun tietävän? Noin tuhma ei ole kukaan muu kuin
Mökin-Liisa.
EERO. Erehdys, ja (suutelee Elliä poskelle) rangaistus.
ELLI (nauraen). Ahaa, lämpöisistä huulistasi sinun jo tunsin, Kuuselan
Katri.
EERO. Erehdys taas, ja (suutelee kahdesti) kaksinkertainen rangaistus.
ELLI (koettelee hänen käsiään). Tuommoiset kädet—maltahan—ne ovat jotenkin suuret ja kovat—(äkkiä) Suuren-Lotan kädet ne ovat.
EERO. Erehdys, suuri erehdys, ja—
ELLI (riistäytyy irti ja hyppää ylös). Hyi, Eero, sinäkö se olitkin, sinä häijy, ilkeä poika! (Kääntyy nyreänä selin Eeroon.)
EERO. Ethän suutu sentään, Elli kulta?