ROINILA (panee testamentin taskuunsa). Ei, kyllä se minun huostassani nyt pysyy.
OLLI. Tuhat tulimmaista! Mitä on teillä sen asian kanssa tekemistä?
ROINILA. Ellin isäntänä tulee minun hänen etuansa valvoa. Kuinka sait tämän käsiisi, Eero?
EERO. Mattia meidän tulee siitä kiittää oikeastaan.
OLLI. Enkö sitä arvannut! Sinä olet minun pettänyt, sinä—sinä—sinä hiiden sikiö.
MATTI. Hynttäntyy ja purjetuuli, merimiehiä ollaan. Ei ole kultaa kummallaan, vaan toimeenhan me tullaan.
OLLI. Sanoit sen polttaneesi?
MATTI. Ei se ollut ensimmäinen vale, eikä viimeinenkään.
OLLI. Hunsvotti!
MATTI. Olisin minä sen polttanutkin, jos vaan olisit paremmin maksanut.