VALTER. Bertha!?
KERTTU (nostaa huntua). Katso tarkempaan!
VALTER. Ei—Kerttu!
KAUPPANEUVOS. Bertha ja Kerttu samassa persoonassa!
VALTER. Kuinka? Te olette siis—
KERTTU. Hiukan ilveillyt kanssanne. Niin, hyvä serkku, teille annettiin pieni läksy ennakkoluuloistanne maalaistyttöjen suhteen.
VALTER. Ahaa—nyt minulle selviää. Te olette rangaissut minua, serkku, mutta nyt seuraa armo ja rakkaus—eikö niin?
KAUPPANEUVOS. No, vaan kumpaako sinä nyt pyydät minulta, Berthaa vai
Kerttua?
VALTER. Kerttua, Kerttua, johan sen sanoin. Armahin, suloisin Kerttu—
KERTTU.—joka olet Sysmästä kotoisin—