LEHTORI VIRTALA. Ei tuo ollut vaikeata. Tietysti henget ennustavat naimista kaikille naimattomille.
NEITI TÖRNE. Kaikille? En usko että kaikille. Niille ainoastaan, jotka todella joutuvat naimisiin.
ROUVA RAMSTEDT. Minua vähän pelottaa, kun en koskaan ole ollut mukana ennen. Luuletteko, herra Orell, että ne nyt tulevat ilmestymään— tarkoitan oikein noin haahmossa—
HERRA ORELL. Eihän sitä tiedä ennen kuin näkee. Mutta toivotaan parasta.
ROUVA RAMSTEDT. Siunaa ja varjele—minua jo vapisuttaa.
LEHTORI VIRTALA. Eikö olisi parasta, että lähtisitte pois ajoissa, rouva Ramstedt? Varovaisuuden vuoksi. Saattaisi vaikuttaa teihin pahasti.
ROUVA RAMSTEDT. Ei, ei, en minä malta lähteä. Tahdon minä nähdä yhtä kaikki.
ROUVA TALLQVIST. Olkaa huoletta, rouva Ramstedt, ei se ole hirveätä ensinkään. Niin, ensikerran tietysti hiukan kammottaa mutta sitten siihen tottuu.—Joko voimme alkaa, herra Orell?
HERRA ORELL. Riippuu neiti Helmistä. Minä puolestani olen valmis.
ROUVA TALLQVIST. Mitä sinä viivyttelet, Helmi? Ala joutua!