JUSSI. En minä ole hyvä. En ole tehnyt vielä ainoallekaan neekeri-penikalle paitaa.
ELISABETH (lempeästi nuhdellen). Sinä et ole hyvä. Se kyllä näkyy.
JUSSI. Ja sentään mamma minusta pitää, vaikka olenkin tällainen,—eikö totta?
ELISABETH. Irvihammas!
ROUVA SAVÉN. Kello on jo paljon.—Teiltä ei sitten tule ketään?
NEITI VUORIO. Kuulethan sen. Turhaa toivoakaan.
HANNA: Mamma, eikö me—?
ELISABETH. Me lähdemme kaikessa tapauksessa.—Jääkööt nämä kotiin.
MAIJU. Hanna, tule ensin tänne, kun supatan sinulle pikkuisen. (Rouva
Savén ja neiti Vuorio sanovat jäähyväiset ja menevät eteiseen, jonne
Elisabeth heitä seuraa.)
MAIJU. Anna mamman mennä heidän kanssaan, jää sinä kotiin, minä näyttelen kohtauksia Noorasta sillä aikaa.