SILJA. Kunhan ei Antti vaan olisi mukana.
MATLENA. Antti! Joka on niin tasaluontoinen ja rauhallinen aina.—Ei hän semmoisiin sekaannu.
SILJA. Elä sano. Tyyneessä vedessä kalat kutevat. Antti kun pääsee suuttumaan, niin herra varjele! Silloin on leikki kaukana.
MATLENA. Oikeinko totta? Sitä nyt ei kukaan uskoisi.
SILJA. Eikä hän anna perään, vaikka kuolisi siihen paikkaan. Jäyhempää ihmistä en tiedä toista.
MATLENA. Sitten ovat ehkä kaikki yhdessä myllyssä.
SILJA. Pahaa pelkään.
MATLENA. Topra-Heikki tietysti etupäässä. Kuinkas muuten. Ja Mikko taas seuraa häntä vaikka tuleen.
SILJA. Sinä Mikon sijassa tekisit juuri samoin.
MATLENA (naurahtaen). Niinkö luulet? Mahdollista kyllä.