SILJA. Käy istumaan!
MATLENA. Jahka ensin kuivaan vaatteitani täällä uunin edessä. Tokko
Antti vielä onkaan kotona?
SILJA. Eihän sitä ole kuulunut, kumma kyllä.
MATLENA. Olisin kysynyt, jos hän tietää mitään Mikosta.—Uh, uh, kun kastuin aivan läpimäräksi!
SILJA. Odota vähän aikaa. Kai hän tulee pian.
MATLENA. Kunpa tulisi. Kunpa, kunpa tulisi.
SILJA. Onko jotain tapahtunut?
MATLENA. Rautatiellä sanotaan olleen kovia kahakoita työmiesten ja herrain välillä.
SILJA. Nyt taas. Voi sentään, etteivät koeta malttaa mieltänsä nekään miehet. Mitä niistä lähtee, noista alituisista vihanpurkauksista.
MATLENA. Mitäs muuta kuin ikävyyttä. Ei suinkaan iloa eikä hyötyä, se on varma. Mutta sitäkö ne kysyvät.