SILJA. Ihme kumma, ettei jo herkiä, vaikka minä niin uskoa hieron.
VILLE. Ja muutenkin on niin vaikeata.
SILJA. Koeta nukkua. Paina silmät kiinni.
MAIJU. Nyt kuuluu askeleita ulkoa.
SILJA. Onko Antti? Ei, Matlena. Näin myöhään?
MATLENA. Sanos muuta! (Pudistelee vaatteitaan.) Sitä Jumalan ilmaa, kun siellä on. Tuulee ja sataa. Hyvää iltaa, mitäs tänne kuuluu?
SILJA. Vanhaa huonoutta vaan. Hyvää iltaa.
MATLENA. Eikö Ville ole yhtään parempi?
SILJA. Ei se parempi ole.
MATLENA. Poika parka, kun saa kärsiä niin kauvan.