ANTTI. Tupa ilmivalkeassa ja lapset sisässä, kaikki kolme.
MATLENA. Antti, Antti! Voi, että hänen pitää nukkua noin sikeässä.
ANTTI. Silja makaa kuin kuollut. Eikä nouse auttamaan. Ooh, tuo hirsi painaa … en pääse ylös… Mitä nyt? Mitä, mitä?
MATLENA. Joko nyt viimeinkin selviätte unestanne?
ANTTI. Ku-ku-kuka se on?
MATLENA. Minä,—Matlena. Ettekö enää tunne?
ANTTI. Jaha! Jaa, Matlena. Niin, niin, jo minä. Mehän olemme matkalla.
MATLENA. Oletteko nyt ihan valveilla? Ymmärrättekö, mitä puhun?
ANTTI. Kyllä. Puhukaa vaan.
MATLENA. Jaara hoippuroitteli tässä äsken niin sairaana, että hourasi. Käskin häntä yösijaa hakemaan jostain talosta. Mutta nythän te nukutte taas,—ettekä kuule mitään. Antti!